Tänä yönä on taas se hetki, kun askartelen nelisenkymmentä joulukorttia lähetettäväksi ja annettavaksi. Huomenna olisi viimeinen hetki se tehdä, ja yleensä askartelu siihen jääkin. Nyt ajattelin kerrankin olla ajoissa.
Löysin aivan mahtavan tähän jouluun sopivan Tuula Korolaisen runon. Se kertoo kuluttamisen ja kiireen turhuudesta sekä lumen ja oikean joulun kaipuusta. Vielä se kertoo ystävyyden tärkeydestä. Se on juuri oikea jouluruno minun kortteihini. Sen nimi on Mitä joululahjaksi ja se menee näin:
- Mitä toivot lahjaksi?
- Kynttilän lempeän valon.
- Mitä annat lahjaksi?
- Piparkakkutalon.
- Mitä toivot lahjaksi?
- Hyasintin tuoksun.
- Mitä annat lahjaksi?
- Lopetan turhan juoksun.
- Mitä toivot lahjaksi?
- Maiseman lumisen taulun.
- Mitä annat lahjaksi?
- Kauneimman joululaulun.
- Mitä toivot lahjaksi?
- Ystävyyden taikaa.
- Mitä annat lahjaksi?
- Ystävälle aikaa.
- Tuula Korolainen, Kuono kohti joulua
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti