Kiireistä, jännittävää, ihanaa, hauskaa ja hyödyllistä

Kiireistä, jännittävää, ihanaa, hauskaa ja hyödyllistä. Sellainen on ollut tämä joulukuun päivä.
Kiireinen päivä oli siksi, että minun oli aamupäivän aikana valmisteltava eräs opiskeluteksti. Sain sen viimeisillä minuuteilla ja kädet hioten valmiiksi ja kiikutin sen tulostintuoreena professorille. Jännittävä tämä päivä oli siksi, että minun oli seuraavaksi mentävä keskustelemaan tästä työstäni professorin kanssa. Kuten ennenkin, vastaanoton jälkeen huomasin jännittäneeni turhaan. Ihana päivä oli siksi, että sain hoitaa kummipoikaani hetken. Hän pelleili minun kanssani, kuten aina. Huikea hurmuri. Hauska päivä oli siksi, että omien lasteni päiväkodissa oli illalla tonttuinen joulujuhla. Hyödyllinen päivä oli paitsi opiskelujen edistymisen vuoksi myös siksi, että puhuin erään päiväkotiäideistä kanssani juoksulenkille, jolta juuri palasin.

Miksi muuten tytöt melkein aina leikkivät vain kaksin? Meidän lastemme päiväkodissa vanhempi tyttäreni, olkoon nyt nimeltään Tiuhti, viisi vee, on sellaisessa kolmen porukassa, jossa aina joku jää ulkopuolelle, kun toiset leikkivät kaksin. Koko kolmen poppoon kesken leikkiminen ei kuulemma ole mahdollista. Miksi, sitä hän ei kerro. Ovatko he niin peloissaan, että jäävät itse ulkopuolelle, etteivät anna kolmannen tulla mukaan? Miksi sitten tytöt tarvitsevat sen parhaan ystävän, mutta pojat nähtävästi eivät? Vai yleistänkö liikaa?

p.s. Ja olkoon se kolmevuotias tyttäreni tällä sivulla nimeltään Viuhti. Nimi sopii hänelle hyvin.